Erilainen pääsiäinen

Toivottavasti kaikilla on ollut suklaantäyteinen ja herkkupitoinen pääsiäinen ja ootte syöneet munkin edestä. Vietin vähän erilaista pääsiäistä Uppsalassa. Muu perhe on Savonlinnassa mummin herkkuruokien kimpussa, mun ruokavalio on näyttänyt aikalailla koko pääsiäisen tältä:



Iltapala ja välipala on samat, toi vasen alakulma. Pitää kyllä myöntää, että perjantain tappotreenien päätteeksi sain Johanilta luvan herkutella lauantaina välipalalla. Kaupassa teki suunnattomasti mieli jätskiä, niin tarttui sitten mukaan B&J:n Witch-jäätelö. Oijoi kun oli hyvää !

Torstai-illan vietin SH'BAM-tunnilla kahdestaan ohjaajan kanssa. Aluksi olin tietysti ihan paniikissa, mutta se osoittuikin ihan huippumahtavaksi tunniksi ! Iso sali meillä kahdella pelkästään käytössä, laitettiin "mysig"-valaistus ja vaan tanssittiin. Ihan mahtavaa ! Jokaisen biisin jälkeen heiteltiin high fiveja ja tunnin lopuksi ohjaaja tuli oikein halaamaan mua ja kiitti, kun sillä oli ollut mun kanssa niin hauskaa. Tykkään hirveesti näiden ruotsalaisten asenteesta !

Perjantaina käväisin iltapäivällä treenaamassa tervehtyneen Johanin kanssa. Circuit-treeniä täydet 55 minuuttia, superlyhyillä tauoilla. Liikkeiden välissä oli aina 6 sekunnin tauko jonka aikana piti ehtiä seuraavaan alkuasentoon ja paikkaan, ja kierrosten välillä oli minuutin tauot. Ei me tehty kuin kolme kiekkaa, mutta liikeajat kasvoi 30 - 40 - 50 sekuntiin ja jokainen liike oli kokovartaloliike kropan omalla painolla. Liikkeitä oli 8 erilaista, ja jokaisen välissä tehtiin vielä kierroksesta riippuen jotain tiettyä liikettä (istumaannousut, askelkyykyt, punnerrus-selkäyhdistelmä) eli yhteensä 16 liikettä/kierros. Kuolemaahan siinä tehtiin... Viimeisen kierroksen jälkeen makasin vatsallani salin lattialla ja hoin "jag dör". Ja mitä tekee Johan. Sanoo, että 30 sekuntia vikoihin nopeisiin intervalleihin, ylös lattialta, tehdään loppuun burpee-sarja. Suustani parahti tiukka "ABSOLUT INTE". Johan nauraa, sanoo, että "ylös nyt vaan, ne on nopeesti ohi. 8 kiekkaa, 20 sekuntia burpees, 10s lepoa." Kitisen minkä kerkeän, koska sykkeet oli edelleenkin sen 2000000 ja mun oli vaikea hengittää. "Pitääkö mennä lattialle asti?" "No ei me nyt nössöilemään ruveta. Alkaa NYT!" Ja mullahan oli siis ikävä sitä, kun se oli alkuviikon kipeenä... Ja kiitos lopun burpee-intervallien, mulla on nyt polvet taas aivan mustelmilla.

Lauantaina aamulenkin jälkeen kävin kaupungilla ostoksilla. Mukaan tarttui pari kuukautta himoitsemani lippis BHD:n varalle ja loppukevään kurssikirjat.


 

Nyt nakkaan nassuun vielä iltapalarahkat ja lueskelen kirjaa ennen nukkumaanmenoa. Ihanaa lukea välillä muutakin kuin tenttikirjoja ! Huomisaamuna luvassa taas aamuaerobinen, illalla aattelin mennä testaamaan BodyCombatin. Huomenna alkaa muuten huhtikuu, joten luvassa on maaliskuun treeniraportti :)

Motivaatiota etsimässä

Viimeiset kaksi päivää on ollut kyllä maailman vaikeimpia. Sekä tiistaina että keskiviikkona olo on ollut aamulla kuin junan alle jääneellä: päätä on särkenyt ja on kestänyt 1-2h päästä ylös sängystä. Siis kirjaimellisesti. Ihan kamalan tokkurainen ja pöhnäinen olo. Molempina päivinä on myös mennyt sitten pari tuntia, että oon herännyt ja piristynyt. Tosi jännä sinänsä, että aamulla olo on ihan kamala mut iltapäivällä ihan erilainen. Peukut pystyyn etten nyt tuu kipeeks !

Mulla on huomenna kv-politiikan kurssin tentti aamukasilta toisella puolella kaupunkia, mikä tarkoittaa tosi aikaista herätystä. Yhh. Kolmesta tenttikirjasta kaksi mulla on, toinen suhtkoht luettuna (mulla on siitä onneksi myös valmiiksi tehtynä muistiinpanot HY:n kurssilta), toinen vielä työn alla. Kirja on tungettu niin paljon yksityiskohtaista tietoa, että sitä on tosi raskasta lukea. Kolmas tenttikirja kurssin tietojen mukaan on ladattavissa Studentportalenista, mutta en kyllä oo sitä vieläkään monen tunnin etsinnän jälkeen löytänyt. Noh, on sitä ennenkin tentit läpäisty vaikka ei kaikkia kirjoja oo luettu... Kirja on ainakin kuvauksen mukaan muitenkin vaan teorioiden soveltamista kylmän sodan konflikteihin, joten enköhän pärjää ilmankin.

Mutta, lukumotivaatio onkin sitten asia erikseen. Olin pyhittänyt koko alkuviikon, treenejä lukuunottamatta lukemiselle. Lukumotivaatio on kuitenkin nolla, negatiivisen puolella jos se on edes mahdollista. Ja keskittymiskyky kuin kultakalalla. Mut kattokaa nyt millasta täällä on !




Napsin kuvat tänään matkalla salilta kotiin. Aurinko on paistanut joka päivä kirkkaalta taivaalta, tuolla on ihanan lämmin ja lumet on sulanut yhdessä hujauksessa. Tota katusoraakin koko ajan putsataan pois. Yritä tässä sitten lukea tenttiin. Varsinkin, kun ilmeisesti 99% vaihtareista matkustelee pitkin poikin Eurooppaa tai Ruotsia tai on sitten vaihtoehtoisesti Suomessa viettämässä pääsiäistä. Ootan innolla huomista, kun pääsen tentistä. Oon jo suunnitellut suuntaavani PITKÄLLE kävelylenkille kameran kanssa, lenkkipolulla bongasin nimittäin jonkun ihmeellisen patsaan korkealla kukkulalla metsän keskellä ja ihania vanhoja puutaloja.  Että sekin vähän kutkuttelee takaraivossa ! Noh, viimeinen rutistus, sitten onkin edessä (ei ehkä niin ansaittu) miniloma. 

Jag är försvarsminister


Tänään ohjelmassa oli 4h simulaatio kv-politiikan kurssilla. Mulla ei ollut harmaintakaan aavistusta mitä se tarkoitti tai piti sisällään. Tiesin vaan sen, että paikalla piti olla 10min ennen simulaation alkua, myöhästyä ei saanut. Ja että mitenkään ei kuulema tarttisi valmistautua, mutta osallistuminen on kuulema silti iso osa kurssia. 


Itselleni tyypilliseen tapaan onnistuin tietenkin tekemään simulaatiosta itselleni hirveän ahdistuksen ja stressin aiheen. Apua, jos joudun puhumaan luokan eteen ! Apua, jos en osaakaan mitään ja nolaan itteni totaalisesti. Jos joudun vaikka väittelemään jotain kurssin pätijää vastaan, mitäs mä sitten teen ! Ei mun sanavarasto riitä suomeksikaan väittelemiseen kv-teorioista, niin mites sitten enkuksi.

Ja miten väärässä ihminen voikaan olla. Simulaatio oli hauskin kansainvälisen politiikan kurssitehtävä ikinä ! En tiedä, milloin olisi 4h luento tai semma mennyt niin nopeasti kuin tänään, eikä edes pidetty taukoja.


Meidät jaettiin 5 ryhmään, joista jokainen sai itselleen kuvitteellisen valtion. Jokaisella valtiolla oli tietysti oma tarinansa. Edustamani valtio oli Bati: diktatuurivaltio, jolla oli pelin alkaessa suuri armeija, paljon luonnonvaroja ja kehittynyt teollisuus ja maatalous. Olimme kuulema syyllistyneet Hallänningarien kansanmurhaan ja maasta karkottamiseen, jonka tietysti kiistimme. Vallassa oli, luonnollisesti General Admiral (joka meillä tosin oli sitten lopulta nainen), oikeusvaltiosta ei ollut tietoakaan, puhumattakaan ympäristö-, koulutus- tai sosiaalipolitiikasta. Hallänningarit olivat siiryneet naapurivaltioihimme, Cimbroon ja Domesoon, ja halusivat nyt palata takaisin "luvattuun maahansa". Me tietenkin pidimme heitä terroristeinä, ja halusimme pitää heidät keinoja kaihtamatta poissa maastamme.

Muista maista Cimbro oli suurista teollisuusongelmista kärsivä ja ympäristöasioissa aivan retuperällä oleva valtio. Maahan paenneet hallänningarit olivat valtion pohjasakkaa ja lukittu öisin aitojen taakse "oman turvallisuutensa vuoksi". Päivisin pääsivät kuulema kierittämään hammastahnatuubeille korkkeja, koska automaatiosta ei ollut maassa tietoakaan. 
Toinen naapurimaamme, Amaso, kärsi heimosodista. Se oli vahvasti maataloudesta riippuvainen, mutta sillä oli myös suuret öljyvarat. Ongelmaksi muodostui tosin rannikon puuttuminen, joten suunnitelmissa oli öljyputken rakentaminen jonkun naapurimaan kautta. 
Domeso puolestaan kärsi suunnattomasta nälänhädästä, köyhyydestä ja kuivuudesta. Maassa asuvat hallänningarit olivat valta-asemassa ja rikkaita. Maa sai toivoa uskonnosta ja kansalaiset kokivat "Jumalan" johtavan heitä valtion päämiehen muodossa. 
Viimeinen valtio, Eregeti, oli hyvin kehittynyt ja teollistunut valtio, jolla oli korkea bruttokansantuote ja äärimmäisen kouluttunut väestö. He olivat myös erittäin ympäristökeskeisiä, ja olivatkin huolissaan naapurimaansa Cimbron tilasta.
Valtioiden keskellä oli meri, Green Sea. Keskellä sitä oli, luonnollisesti, Center Island, jolla asusti uhanalainen Middle Frog sekä myöhemmin löydetty Middle Monkey. Saarelta oli myös juuri löydetty öljyä. Green Sea Regionin läheisyydessä sijaitsi myös USP, United Super Power, rikas ja äärimmäisen kehittynyt valtio, joka tarvittaessa puuttui alueen asioihin.

Ehdittiin pelata kolme kierrosta, joista jokainen päättyi aina ulkoministerien pressitilaisuuteen. Kierroksen aikana valtiot pystyivät solmimaan keskenään sopimuksia, muuttamaan budjettiaan, tekemään tiedotuksia medialle tai vaikka hakemaan lainaa Maailmanpankilta. Pelin aikana järjestettiin myös kerran YK:n puolesta kokous, jossa sovittiin Domeson mahdollisesta kehitysavusta. Väliin aina pelin johtaja vähän hämmensi soppaa lisää pitämällä "Green Sea Region News" -lähetyksiä, joissa hän saattoi paljastaa esimerkiksi Middle Frogin kuolleen Cimbron öljynporauksen seurauksena, jatkuvasta kuivuudesta Demosossa, terroristi-iskusta Cimbron pääkaupungin metrossa, Eregetin sanomalehdessä julkaistusta pilakuvasta Demoson johtajasta tai raketti-iskusta Demososta Batiin. 

Siinä sitten pelailtiin, juonittiin, solmittiin hyökkäämättömyyssopuksia kuin Hitler ja Stalin konsanaan ja kieltäydyttiin antamasta kehitysapua. Ehdoteltiin kauppasaartoa, yritettiin parantaa sananvapautta ja selvitellä terroristi-iskujen tekijöitä. Supersiistiä ! Mutta kuinkas sitten kävikään... Kävikin kuin toisessa maailmansodassa konsanaan. Domeso sijoitti kaikki kehitysapuna saamansa rahat armeijaan, liittoutui muiden valtioiden kanssa ja Hallänning-johtoinen hallitus sitten posautti Batiin sotaratsuineen. Hupsista keikkaa. Selkäänpuukotusta joka suunnasta. Oltiin nimittäin solmittu kahden hyökänneen valtion kanssa hyökkäämättömyyssopimus.


Batin puolustusministeri onkin sitten iltapäivän treenien jälkeen vältellyt tenttikirjoja oikein urakalla. Huomenna sitten treenien jälkeen, ehkä...

Rauhan- ja kehonrakennusta

Viikko on vierähtänyt taas niin nopeasti. Aamulla en todellakaan tajunnut, että olikin lauantai ja luentovapaa päivä. Tällä viikolla oonkin viettänyt aikaa näissä merkeissä:


Joka päivä on ollut joko luento tai semma ja sehän on tarkoittanut jäätävää määrää lukemista. Myönnettäköön kuitenkin, että sain luettua ainoastaan semmamatskut. Ja semmastakin onnistuin nukkumaan puolet silmät joko auki tai kiinni. Hehs... Ensi viikolla onkin "vähän" kevyempää, kun on vaan luento, semma ja simulaatio. Vähän jännittää toi simulaatio, kun se on ilmeisesti samanarvoinen kuin yksi essee kokeessa.

Jos en ole siis istunut peppu penkissä luentosalissa tai kotona lukemassa, olenkin sitten ravannut salilla.


Kolme treenikertaa  Johanin kanssa + omat treenit päälle. Maanantain lennon jälkeen yllätyin, että jaksoin edes syödä. Keskiviikon semman jälkeen vetäisin näyttävät 3,5h päikkärit, sillä seurauksella että nukuinkin sitten seuraavana yönä todella levottomasti. 

Johan kysäisi multa torstain treeneissä, että mitä liikkeitä oon tehnyt salilla itekseni. Niin että mitä ! Kyykkyjä, en. Penkkiä, kerran joo! Leukoja, haha you wish ! Rintaa käsipainoilla, jooei. Hehs, tulipas sitten suoraa palautetta, että mun pitää kuulema kanssa ite käydä salilla tekemässä liikkeitä, että ei kuulema enää riitä tää mun juokseminen "välipäivinä". Kuinkas sitten kävikään, herra läväytti mulle perjantain treenien päätteeksi viikonlopulle circuit-treenin, minkä vetäsin sitten tänään läpi. Saatanallisia nuo burpeet, puhumattakaan 5x 1000m soutamisesta (varsinkin kun Johan sanoi, että 1000m ei sitten saa mennä pidempää kuin 4,5min).

Mutta pakko nyt hehkuttaa, että oon mä kehittynytkin ! 12 kunnon treenikertaa Johanin kanssa takana, mikä tuntuu tosi vähältä. Silti ollaan melkein joka kerta nostettu painoja (tiistaina paukutin jalkaprässissä 4x8 110kg, ilman apua !), leukojen määrä lisääntyy joka kerta (perjantain treenissä vedettiin yhteensä 104 (!!!!) erilaista leukaa).

Toinen juttu, mikä on pakko nyt muillekin jakaa on Johanin kommentti perjantain treenien alussa. Se oli kuulema ollut aamulla treenaamassa kaverinsa kanssa ja sanonut sille, että "mun päivän eka asiakas on vahvempi kuin sinä". Että kaveri ei kuulema jaksaisi tehdä asiakkaan treeniohjelmaa läpi puhtaasti. Kun sitten aamulla käppäilin SATSin aulaan, Johan istui siellä kaverinsa kanssa ja moikkasi mua iloisesti vinkaten samalla kaverilleen, että tässä on se mun asiakas josta puhuin. Luulin, että koko homma oli vitsi, mutta se olikin ihan tosissaan. Oli kyllä kaverin ilme näkemisen arvoinen, kun se tajusi että asiakas olikin pienikokoinen tyttö.


Täällä on koko viikon ollut jäätävän kylmä, vaikka aurinko onkin paistanut siniseltä taivaalta joka päivä. Lumet on aikalailla jo sulaneet ja salille mentäessä kaduilla haisee se jokakeväinen mädän haju. Yhh. En oo vielä lenkkeillyt ulkona, koska kadut on aivan täynnä soraa eikä mun jalat tykkää yhtään epätasaisesta alustasta. Luennoille oon pukeutunut tällä viikolla joka päivä neuleisiin. H:lle päivän asu -kuva keskiviikolta !

Eilinen tappotreeni

Eilen tehtiin taas intervalli-circuitia crosstraining-hengessä. Johanin kysymys "Är du illamående?" kuvastaa parhaiten treeniä. Sykkeet oli jatkuvasti ihan maksimeissa ja toisen liikekierroksen jälkeen olin aivan varma, että oksennan. Aivan helvetillistä. Silti sinnittelin jokaisen patterin aina loppuun, vaikka jalkoja poltti, oksetti, en saanut happea ja tuntui että kuolen siihen paikkaan. 


Mitäs me sitten tehtiin:

1. 10minuuttia niin monta kierrosta kuin ehtii (9x):
  • 5 leukaa
  • 10 punnerrusta
  • 15 peruskyykyä niin syvälle kuin pääsee
2. 20s/liike, 30s tauko, 6x
  • pystypunnerrus 20kg tangolla
  • askelkyykky
  • kyykkyhyppy
Kyykkyhypyt oli ne, joissa mulla meinas loppua usko. Tokavikalla kierroksella kaaduinkin kerran kyykystä selälleni kun jalat petti, mutta jatkoin silti loppuun asti. Reisiä poltti ja jalat ei kantanu. Syke ei päässyt missään välissä tasaantumaan kun tauotkin oli niin lyhyitä. Pääsi taas muutama perisuomalainen kirosana kyykkyhyppyjen lomassa, puhumattakaan siitä kun vikan sarjan jälkeen rojahdin lattialle ja Johan käski mua huutamaan. Huutamaan, salilla. Ja minähän huusin. Ensin epämäärästä ölinää ja siihen perään taas muutamat faanit ja saatanat. Ei jäänyt kyllä kenellekään epäselväksi että mentiin ihan äärirajoilla.

3. 4x 1min burpee (poikkeuksena se, että punnerrusasennon sijaan mentiin ihan lattialle asti), kierrosten välissä aina 1min tauko

Jooei, olin kyykkyhypyistä ihan hajalla ja sitten se laittaa mut tekemään burpeeta. Lattialta ylös nouseminen ei oo koskaan ollu yhtä vaikeeta kun niiden aikana... Ja Johanin mielestä oli hirveen hauskaa sanoa, että ens kerralla sitten tehdään 6 minuuttia 4 sijaan...

4. 20s/liike, 30s tauko, 2x
  • polvenveto kylkeen punnerrusasennossa, jalat kumppareissa
  • molempien polvien veto rintaan punnerrusasennossa, jalat kumppareissa
  • russian twist 4kg pallolla
  • istumaannousu pallonheitolla (4kg)
  • hoover
  • ylävartalonnosto
Olin edellisistä liikkeistä niin väsynyt, etten ite saanut jalkoja kumppareihin, hehs... Toisen kierroksen russian twistit tuntui selässä, niin sitten korvattiin se vaan staattisella pidolla.

5. Lankku
  • normilankku 20s
  • toinen jalka suorana ilmassa 10s
  • toinen jalka suorana ilmassa 10s
  • toinen käsi suorana ilmassa 10s
  • toinen käsi suorana ilmassa 10s
  • vastakkainen käsi ja jalka ilmassa 10s
  • vastakkainen käsi ja jalka ilmassa 10s
  • lankku 30s
"Pihla, det är helt okej att vila eller ha en liten paus om du inte orkar." Haha, jooei mulle.

Naistenpäivää

Bra kvinnodagen allihopa !

Uppsalassa paistaa aurinko siniseltä taivaalta, vaan muutama pilvenhattara havaittavissa siellä täällä. Aamulla heräsin silmiin paistavaan aurinkoon.


Oon nukkunut pari yötä huonommin, kun alaselkä oireilee aika pahasti. Ei tiedetä, onko sieltä hajonnut jotain vai onko se vaan rasittunut kun isoista painoista. Nyt kuitenkin jatkuvasti valvotaan sitä liikkeissä ja osassa Johan painaa sitä suoraksi. Liikkeiden aikana ei saisi tuntua yhtään kipua, eikä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tunnukaan. Pahinta on istuminen, mikä aiheuttaa suunnattoman vihlomisen tunteen alaselkään. Sovittiin nyt, että pari viikkoa tarkkaillaan ja jos ei lähde paranemaan niin sitten kipitän lääkäriin. 

Koko viikon on paistanut aurinko ! Hirveen lämmin täällä ei silti oo, nollan molemmin puolin koko ajan. Mutta oon jo siirtynyt kokonaan conssukauteen, ootan vaan ballerina-aikaa ! Kevätkevät tule jo !


Tällä hetkellä mun ruokavalio koostuu aika lailla superruokaisista salaateista. Johanin mukaan mun pitää saada tarpeeks energiaa että jaksan treenata ja lihakset saa tarpeeks ravintoa, mutta oon maailman laiskin kokki. Siksi yleensä tyydyn syömään salaatteja joko kahviloissa tai sitten haen kaupasta kotiin. Niinkuin tein tänään treenin jälkeen.


Nomnom. You name it, this salad has it. Jäävuorisalaattia, rucolaa, kirsikkatomaatteja. Aurinkokuivattuja tomaatteja, krutonkeja, maissia. Katkarapuja, jokirapuja, kananmuna. Mozzarellapalloja, bulguria.

Huomenna suuntaan taas viikonlopuksi Suomeen. Onneksi seuraava reissu on sitten vasta huhtikuun puolivälissä, alkaa pikkasen kyrpiä tää jatkuva eestaas ravaaminen. Luvassa on ainakin dansapausaa V:n kanssa, salitreeniä ja kynsihuoltoa. Unohtamatta tietenkään äidin herkkuruokia ja hammaslääkäriä...

Treenikärpäsen kuukausiraportti

Hiphei ! Maaliskuu ja kevät ! Uusi kuukausi ja uudet kujeet treenien suhteen. Helmikuulle treenipäiviä kertyi 21, treenitunteja puolestaan reilut 34. Hui ! Välipäiviä treeniin mulla tuli lähinnä aina sen takia, että olin onnistunut treenaamaan kropan sellaiseen jumiin ettei vaan pystynyt. Ja tietysti alkukuun Nike Blast aiheutti mulle treenitaukoa, kun jalkapohjat tulehtui taas rasituksesta. Mutta nyt on kroppa taas kunnossa ja treenaan niin lujaa kuin pystyn. 

Oon aina ollut vähän sellainen, etten halua poistua mukavuusalueeltani. Oon tykännyt käydä koreografisilla aerobic-tunneilla, koska vaikka siellä saankin sykkeet nousemaan aina ihan maksimeihin, ei silti tule sellaista "en jaksa enää, pakko lopettaa tai himmata" -fiilistä. Lihasten polttelu on ihan hirveä tunne, puhumattakaan siitä että pitäisi jatkaa eteenpäin kivusta huolimatta kun tietää, ettei tuloksia tule jos ei jatka. Siksi en oo lihaskunnosta koskaan tykännyt, tai sitä sitten edes tehnyt...


Niinpä niin. Siksi PT on ollut mulla ihan ehdoton. Oon ikuisuudet vannonut ett "nyt mä laihdutan ja hankin itseni kesäkuntoon". Sitten on ravattu hulluna jumppatunneilla, ilman tuloksia. Voi ehkä johtua siitä, että kun niitä lihaksia nyt tarvitaan käyttämään sitä energiaa ja polttamaan sitä rasvaa... 
En voisi kuvitellakkaan treenaavani salilla lihaskuntoa ilman Johania. Olisin just sellanen perustyttö salilla, joka ensin pelleilee 10 minuuttia crosstrainerilla nollavastuksella ja sitten menee lueskelemaan lehtiä tai höpöttelemään kavereille siinä laitteissa istumisen ohessa. Ja painot olisi ihan minimaalisia, koska hei, sehän vois vaikka sattua tai polttaa jos laittais isommat painot ! Tai apua, lihakset vois vaikka kasvaa järkyttävän kokosiks. Ihan vaan tiedoksi, ei ne lihakset siitä mihinkään jättimäisiin mittoihin kasva, ellei oikeesti treenaa hulluna. Mutta ei ne lihakset myöskään kiinteydy tai polta sitä rasvaa siitä ympäriltä, jos ei oikeesti treenaa niitä kunnolla. Se nollapainoilla 1000 toiston tekeminen ei auta mitään, kun oikeasti pitäis tehdä maksimipainoilla useampi 8-12 toiston sarja.

Maksimipainot onkin sitten kans juttu erikseen. Mulla Johan lataa sellasia painomääriä liikkeisiin, etten yksin edes uskaltais käydä treenaamassa. Eilisen jalkapäivän jäljiltä mulla oli reidet niin hapoilla ja loppuun vedetty, etten päässyt omin avuin ylös lattialta. Sitä voi kutsua jo kunnon treenaamiseksi. Näytin salilta lähtiessäni huvittavalta, kun reidet huusi hallelujaa ja oli kuin kaksi puupökkelöä. Nyt onkin sitten taas kivat jumit reisissä, huomenna varmaan miljoona kertaa pahemmat.

Olin aina luullut, että salitreenissä painoja nostetaan vähitellen, sitä mukaa kun edelliset painomäärät tuntuu liian kevyiltä liikkeissä. Olin niin väärässä. Ollaan treenattu kerran aiemmin jalkoja, niin eikös eilen jo sitten ladattu isommat painot liikkeisiin mitä ollaan aiemmin tehty. En olis uskonut, että pystyn itsekseni ilman apua kyykkäämään 45kg kanssa 4x8 sarjat puhumattakaan 100kg jalkaprässissä. Varsinkin, kun ennen jalkaprässiä oltiin tehty sellaiset tapposarjat etureisille, että olin jo ihan valmis luovuttamaan. En oo koskaan tuntenu niin pahaa poltetta etureisissä kuin eilen. Kahden liikeparin jälkeen olin jo valmis luovuttamaan eilen, mutta Johan laitto mut koville. Ja onneks laittaakin. Ei tuu tuloksia jos ei oo valmis tekemään hommia. Ja vaikka treenin aikana oon valmis kiroamaan sen helvettiin (kiroankin treenin aikana) ja heittämään hanskat narikkaan, on koko loppupäivän treenin jälkeen käsittämättömän hyvä fiilis. 

Ollaan nyt treenattu yhdessä 6 kertaa. Ja tuloksia on nyt jo salilla painoissa ja liikkeissä ! Äsken mainitsemani jalkatreeni on vaan yks esimerkki. Tiistain käsitreeneissä yllätin itseni täysin vetämällä 7 leukaa kumpparin avulla ilman apua ja vielä puhtaasti! Siinä loksahti leuat auki niin mulla kuin Johanillakin. Edellisellä leuanvetokerralla sain yhden itse, ja lopuissa Johan joutui nostamaan mua. Ei oo ehkä nolompaa kuin se, että PT joutuu nostamaan sua 4x8 liikkeen aikana kun et itse jaksa kuin yhden. Mutta toisin oli tiistaina ! Uskomatonta, että päräytin ekassa sarjassa 7 itse, tokassa 6 ja kahdessa vikassa 4 ilman apua, ja lopuissa Johan autto vaan pikkasen työntämällä selästä. Ei voi kehittyä niin nopeasti, tässä on pakko olla joku juttu ?!?


Rankan treenaamisen ansiosta nukun paremmin kuin koskaan, 7-10h yöunia jatkuvasti. Jatkuvasti mulla on tietenkin nälkä, mutta oon huomannut että mun tekee enemmän mieli kunnon ruokaa kuin karkkia, jätskiä tai muuta epäterveellistä. Tällä hetkellä ehdoton lemppari on maitorahka ja karhunvatukat, joita vedän välipalana ja iltapalana. Ja jos erehdyn syömään karkkia, saan käsittämättömät vatsanväänteet. Sama juttu kävi kyllä Chai Latte:n kanssa keskiviikkona, en tosin tiedä johtuiko se vaan kyseisestä kahvilasta...