Kuulumisia

Mihin hävisi kesäkuu ? Vastahan mä tulin Ruotsista, ja nyt siitä on jo kuukausi. Hulluinta on ehkä se, että en oo oikeasti ollut koneella kuin maksimissaan 3 kertaa koko tänä aikana. Muun ajan oon selannut nettiä kännykällä, kun en oo koneelle ehtinyt tai sitä jaksanut avata. Hullua. Minä, joka normaalisti napitan kaikki illat koneen ääressä tekemässä jotain tärkeää tai muka-tärkeää...


En glad tränare efter ett skitbra pass med Johan !
maratonjalat !
Kesäkuu meni mun treenien ja ruokavalion osalta ihan penkin alle. Pelkäsinkin, että Ruotsista paluu ja PT:n "menettäminen" aiheuttaisi mussa tän reaktion: motivaation totaalisen lopahtamisen ja itsekurin katoamisen. Ja niinhän siinä kävi. Vaikka kuinka oon yrittänyt noudattaa ruokavaliota ja liikkua niinkuin Johan on käskenyt, lipsun jatkuvasti. Urheiluissa oon aikalailla pysynyt siinä kerran päivässä -rytmissä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Kroatiassa oli niin helvetillisen kuuma, että siellä ei vaan pystynyt urheilemaan. Kävelymatka asunnolta uimarannalle portaat alas tuntui jo sellaiselta urheilusuoritukselta, että luuli kuolevansa. Kotona ollessa oon muutaman kerran pitänyt lepopäiviä, joka kerta siitä syystä että oon ollut töiden jälkeen vaan niin väsynyt etten ole jaksanut salille tai lenkille raahautua. Niin kävi esimerkiksi nyt torstaina: nukahdin kotiin päästyäni pelatessani kännykällä (wtf) ja totesin sen jälkeen, että treeni menee vaan hukkaan jos on niin väsynyt kuin olen. Makasinkin loppupäivän sohvalla katsoen hömppäohjelmia telkkarista, muun muassa Dr. Philiä, ja painuin kl 21 pehkuihin. Muuten oon tehnyt päivittäin joko salitreenin tai aerobisen.


Se, että teen nyt viitenä päivänä viikossa aamuvuoron töissä estää multa aikalailla aamuaerobiset, mitkä olis kaikista tehokkaimpia. Tai no estää ja estää, mutta ku muutenkin heräät töihin klo 4:45 niin ei hirveämmin nappaa aikaistaa sitä herätystä klo 3:45 että ehtii aamulenkille. Töiden jälkeen oonkin sitten useimmiten niin poikki, etten jaksaisi tehdä enää yhtään mitään. Nyt oon yrittänyt ottaa tavaksi, että lounaan jälkeen suuntaan suoraan salille. Tähän mennessä on toiminut.


Mutta sitten se ruokavalio. Maratonin jälkeen ruokavalioon palaaminen on tuntunut ihan mahdottomalta tehtävältä. Himoitsen jatkuvasti kaikkia herkkuja, ja useimmiten sorrunkin sitten niitä syömään. Töissä on koko ajan esillä vaikka mitä pullaa ja suklaata ja kakkua ja vaikka mitä. Mun itsekuri ei vaan riitä. Lisäksi aamuvuorojen tekeminen aiheuttaa suuria vaikeuksia mun ruokavaliolle, kun ruokailut ajoittuu niin outoihin aikoihin ja taukojen pitäminen niiden mukaan on hirveän vaikeaa. 

Mä en oo lähellekään vielä siellä, missä mä haluaisin olla. Siksi nyt mun on oikeasti pakko tsempata ja vaan olla sortumatta ja koskematta niihin herkkuihin ja muihin mitä mun tekee mieli. Kun nyt skarppaan, niin mulla on tasan kolmen viikon päästä tankkauspäivä. Sitten saan syödä. Kolme viikkoa on loppujen lopuksi tosi lyhyt aika. Mä pystyin siihen aiemminkin, miksen pystyisi nytkin?

Sain Johanilta maililla kunnon saliohjelmat ja ruokavalion siihen, kun sitten oon omasta mielestäni tyytyväinen painooni. Eli siis ns. "normaalin" ruokavalion, jolla sitten tasataan se painon laskeminen. Mun tekisi koko ajan mieli vaan laittaa sille avautumismailia, että tästä ei tuu paskaakaan ilman sitä, että voitko lentää Suomeen. Mutta mulla ei vaan oo pokkaa siihen. Laitan sille sitten mailia kuvien kera, kun sillä on aihetta olla musta ylpeä. Ei vielä hetkeen.


Mutta niin ! On siellä töissä ihan kivaa kaikesta huolimatta. Lähinnä siksi, että saan koko ajan lisää vastuuta ja kehuja siitä, kuinka hyvin hommani hoidan ja kuinka luotettava työntekijä oon. Ensin kauppias laitto mut leipäosastolle hommiin (se on jännää se!). Vastuuseen kaikista paistotuotteista. Kaksi pellillistä vasta polttanut koko aikana ! Sitten se ilmoitti, että mä teen osan sen toimistohommista sinä aikana kun se on lomalla. Vastaan sähköisistä kuormakirjoista, eli hinnoittelen meidän kaupan tuotteet. Seuraan tukkuhintoja ja sisäänostohintoja ja verotusta ja sen mukaan sitten hinnoittelen meidän kaupan tuotteet. Se on oikeesti jännää ! Kun pitää katsoa, että kaupan katteet pysyy samanlaisina ja kaikkea. Mutta olin kuulema "ainoa, jolla on kapasiteettiä" hoitaa kauppiaan hommia sinä aikana kun se on lomalla. Muut sen hommat onkin sitten delegoitu vanhemmille osastovastaaville. 

Sunnuntain kassavuoroa piristi kuumis Valtteri Filppula
Eikä tässä vielä kaikki ! Meidän teollisten vastaava jäi tänään lomalle, ja ensi viikon mä sitten oonkin teollisten vastaava ! Mulla on yhtäkkiä kokonainen osasto mun vastuulla, tilauksineen päivineen. Kaks isoa hommaa samaan aikaan, mikä stressaa entisestään ja kello 6 alkavat aamuvuorot ei oo mun juttu. Mutta pitää olla tosi tyytyväinen ja ylpeä, kun mulle on tollaset isot vastuut annettu. Se, että olin puol vuotta pois ja silti nää hommat annetaan mulle on merkki siitä, että mä oikeasti hoidan hommani hyvin. Jes !

2 kommenttia:

Mimi kirjoitti...

http://thegoodmorning.blogspot.fi/2013/04/maailma-olis-taydellinen-jos-ben-vois.html?m=1

Pihlis kirjoitti...

joo-o oon nähny ton !!! arvaa vaan tekiskö mieli testata, mut noudatan nyt tarkkaan tätä ruokavalioo mikä mulle on annettu ja testaan ton sit cheatmeal-päivänä 3 viikon päästä