Vielä viikko


Viime päivinä on ollut useammin kuin kerran se fiilis, että haluaisi vaan mennä peiton alle eikä nousta sieltä ylös. Auringosta ja mielettömästä säästä huolimatta. Viimeisille viikoille kasaantuneet tentit ja kurssityö-DL:ät painavat pahasti päälle (mitäs jätin viimetippaan) puhumattakaan kasautuvista partiohommista. Vuorokaudesta alkaa loppua tunnit ja mun viikosta alkaa loppua vuorokaudet. Onneksi ensi viikolla on vappu. Ja voin edes kahdeksi päiväksi unohtaa kaikki koulu- ja partiohommat. Koska eihän ne siihen lopu, vaikka niin luulisi.

Ja koska mikään ei ole niin kivaa kuin a) vappu b) ystävät ja c) vanhojen muistelu, niin tarjolla on postauksen täydeltä vappukuvamateriaalia vuosilta 2011, 2012 sekä 2013. Itse saatte sitten päätellä mikä on miltäkin vuodelta, ja mitä näissä Valborgskaoksissa tapahtui. Koska menoa ja meinikiä ei niistä ainakaan ole puuttunut.
















Tänä vuonna otimme V:n kanssa opiksemme ja ostimme liput KY:n wappubileisiin Kaivolle. Eipähän tarvitse sitten käyttää epäilyttäviä keinoja sisäänpääsyn eteen. Luvassa on lisäksi tietystin VOO:n PreWappua, Mantan lakitusta sekä vappupäivän piknikiä. Tuolloin aiommekin H:n kanssa tehdä hyvin suunnitellun, taktisen iskun Sotatieteelliseen vappuun. Mutta aiemmista vapuista poiketen, aion noudattaa tätä:

Maaliskuun lempparit

Maaliskuu meni kyllä ihan sumussa ! Välillä havahduin siihen, että aurinko porotti kirkkaalta taivaalta tai vaihtoehtoisesti räntää satoi vaakatasossa. Alkukuun väänsin itku silmässä kandia, loppukuun yritin takoa viimeisiä tenttejä. Palasin kolmen viikon tauon jälkeen töihin, ihan vain todetakseni ettei pää enää kestä sitä kauaa. Mutta maaliskuun lempparit !

Lempivaate



Wr. Up:in Freddyt. Ne kuuluisat peppuhousut. Kotiutiutin niitä BodyActionilta kaksin kappalein poikaystävän kommentoitua, että pillifarkkuni eivät olleet kireitä nähneetkään. Tosin en nyt tiedä tekeekö noi mun takapuolelle ihmeitä, kun ei mulla sellaista näköjään oo...

Lempiasuste



Aurinko, ihanaa kun palasit !

Lempikosmetiikka



Maaliskuussa kunnostauduin kynsienlakkaajana. Siis ihan oikeasti, mulla saattoi parhaimmillaan olla jopa kolme eri lakkausta viikon sisään. Mutta sitten palasin töihin, ja tällä hetkellä mulla ei oo kynsiä ollenkaan...

Lempiostos



Gantin college. No ei, oikeesti ne Freddyt. En vaan viitti laittaa kuvaa takapuolestani kahteen kertaan. Mut on se collegekin kiva, itse asiassa tykkään käyttää sitä noiden Freddyjen kanssa !

Lempiruoka



Soijajogurtin avulla mä pääsin eroon kandin kirjoittamisen aikana hankkimastani sokerikoukusta. Ja enää ei tee yhtään mieli mitään "kiellettyä" kun saan mussuttaa jogurttia aamu- ja välipalalla.

Lempitekeminen



Jalkapäivä salilla. Mulla on siihen todella voimakas viha-rakkaussuhde: jalkapäivä on aina se milloin tekis mieli skipata sali kokonaan ja jäädä kotiin makaamaan vaan sohvalle. Ja joka ikisen liikkeen aikana lasken päässäni "enää kolme liikettä tän jälkeen ja sit loppuu", "enää yks sarja ja sit vika liike" tai "vika sarja vielä" vaikka oikeesti teen fyysistä kuolemaa. Mutta se siinä treenissä on kyllä parasta, kun saa poltettua ittensä oikeesti niin loppuun.

Thursday's snapshots

1. Uudeksi lemppariaamupalaksi muodostunut protskupannari marjoilla, banskulla ja soijajogurtilla. Katotaan vaan kauanko tää herkku mun ruokavaliossa säilyy.
2.-3. Aamukoomailun (joka kesti taas puoli päivää) jälkeen kävin tenttikirjojen kimppuun. Sitä iloa ei tosin tuntia pidempään kestänyt, kun posti toi mukanaan lisää ah-niin-mukavaa paperipartiota. Viimeisestä kolmesta viikosta oon rehellisesti sanottuna viettänyt varmaan 80% ajastani joko puhelimessa, netissä tai kokouksissa partiohommia hoitaen.
4. Ennen salille suuntaamista söin todellista herkkua: purkkitonnikalaa, tomaattia ja paprikaa. Ja kilo sitruunapippuria.

1.-3. Salilla luvassa oli rinta-selkätreeni. Aamun laiskottelun seurauksena sain treenailla lippis päässä. Sali onneksi oli tyhjä. Suklaanmakuinen hera loppui toissaviikolla, nyt yritetään sitten saada vaniljaherapurkin sisältö alas vaikka väkisin ennen uuden pönikän tilaamista.
4. Koska aamu venähti, venähti salille lähteminen. Ja koska salille lähteminen venähti, tuli vähän kiire. Toisella kädellä meikkasin, toisella lapoin suuhuni maailman kuivinta päivällistä: täysjyväcouscousta, broileria ja salaatinlehtiä.

Tänä vuonna Kerttu-joukkueemme oli vajaamiehitetty Lady K:n seikkaillessa Englannissa ja Kaljakeiju-H:n meditoidessa ties missä. V:n kanssa napattiin mukaan pikkusisko, joka sai keijukokelaan tittelin käyttöönsä. Illan aikana oli tarkoitus tehdä selvitys siitä, onko pikkusiskosta mahdollisesti ainesta täyspäiväiseksi Kaljakeijujen jäseneksi. 

Sää yllätti meidät tosin täysin. Kertussa kuuluu olla kevät: kevättakeissa ja conssuissa liihotetaan siivet selässä baarista toiseen. Eilen saatiinkiin kahlata nilkkaan asti ulottuvassa loskalumessa ja räntää satoi vaakatasossa. Sillä seurauksella, että allekirjoittaneen silmämeikit oli poskilla jo ennen lähtöön pääsemistä.

Illan aikana kehiteltiin Kaljakeijujen säännöt. Lisäksi V ja pikkusisko aloittivat toisessa baarissa kisailun: jokaisesta baarista muisto mukaan ! Allekirjoittanut meni pepsi max -linjalla aamujumppien ja muka terveellisten elämäntapojen varjolla.

Ja niin, kuinka siinä kävikään.... Tyttöjen mukaan tarttui muun muassa n. miljoona lasinalusta, tulitikkuaski, shottilaseja, tuoppi, viskilasi, liitu, NHL-lehti (jonka välissä ylläribonuksena tuli myös F1-lehti!) ja Aku Ankka. Mutta voittajaksi kruunattiin kuitenkin pikkusisko, joka päätti viimeisestä baarista irroittaa itselleen naistenvessan käsisuihkun....................................... Niin, ja se vei myös V:n rakkaimman aarteen, Merivoimat-kynän.

Selvisimme kaikesta huolimatta jatkopaikalle tanssahtelemaan villisti. Kerrankin oli hyvä dj ! Viimeisen ratikan odottaminen Rautatieaseman ratikkapysäkillä ei tosin loskapaskan keskellä ollut kovinkaan mukavaa.


Helmikuun hitit

Koko maaliskuun alku meni mulla lievässä kandistressissä. Ja kun sen sain sitten ekan viikon jälkeen pois päiväjärjestyksestä, meni mun aivot jollekin off-modelle. Tässä onkin sitten kohta 2 viikkoa menty sellaisessa transsissa, etten saa aikaan mitään. Yhtenä päivänä meinasin jäädä auton alle ja viime viikolla menin jumppaan myöhässä kun olin kattonut väärän päivän aikataulua. Niin, siksi tää helmikuun kuukausikatsauskin tulee tälleen öö puoli kuukautta myöhässä?

Lempikappale


Lempivaate



Onko vähän noloa sanoa, että lempivaatteeni helmikuussa olivat treenitrikoot? No, mutta ne oikeasti oli.

Lempiasuste


Palkintolaukkuni, LV:n Neverfull. Tuosta haaveiltiin niin pitkään, että välillä loppui jo usko sen saamisen kanssa. Onnekseni sekin tavoite saavutettiin, hieman yllättäen tosin.

Lempikosmetiikka


Tragedia rohtuneet huulet senkun jatkuu vaan eikä loppua näy. Viime viikolla otin käyttöön järeämmät aseet hydrokortisonin muodossa, mutta helmikuu mentiin vielä miljoonan eli huulirasvan sekakäytöllä. Koska jos yhtä käyttää pidempään, niin huulet tottuu siihen.

Lempiostos


Mulla on kulkenut laukun pohjalla miljoona pikkutavaraa huulirasvoista puuteripaperiin, hiuspinneihin, aurinkolaseihin ja pumpulipuikkoihin. Viime kuussa otin itseäni niskasta kiinni ja ostin itselleni laukkuihin kulkevan pikkupussukan, johon olen nyt sitten laittanut kaiken pikkusälän. Ja elämä helpottui kertaheitolla, kun niitä tavaroita ei tarvitse tonkia laukun pohjalta. 

Lempiesine


Niken vesipullo. Vaikka se onkin iso ja vähän epäkätevä, niin on se silti niin hyvä. Ja kätevä.

Lempiruoka



Ruokavaliooni palasi avokado. Ja voi kuinka sitä olinkaan kaivannut.

Lempitekeminen

Vanhojen kuvien selailu oli helmikuussa aika kova juttu. Lopputuloksena oli aina joko maailman suurin häpeän tunne tai sitten päivän naurut. Ylläolevasta kuvasta sain jälkimmäiset. Kaljakeiju-H:n ja V:n kanssa VOO:n pikkujouluristeilullä marraskuussa 2011. Kaljakeijuilua parhaimmillaan.

Matkakuumeilua

Viime vuonna reissutarpeeni ei täyttynyt lähimaillekaan. Vaihdosta johtuen reissusaldo jäi Oslon ja Dubrovnikin sekä muutaman Tallinnan-reissun takia lähes miinukselle. Kun mieli tekee maailmalle, pitää se myös toteuttaa. Muuten sekoaa eikä jaksa yhtään mitään.

Reissutarpeeni tulee nyt onneksi kevään osalta tyydytettyä. Toukokuussa kipitän Helsinki-Vantaalle kahteen kertaan vaihtaakseni maisemaa. Vapun jälkeisellä viikolla suuntaan V:n kanssa viettämään jo perinteistä B&S -reissua Dubliniin. Toivottavasti tällä kertaa emme joudu pitkäkyntisten uhreiksi ja saarivaltion kyseenalainen sää suosii meitä. Kyseessä on osittainen kandipalkintomatkani, tavoitteena olisikin tuohon mennessä suorittaa kaikki tentit pois alta ja vain odotella kandin papereiden tipahtamista.


Viikon Suomessa palloiltuani ja matkalaukun (ehkä) purettuani suuntaankin Lissabonin lämpöön pikkusiskon kanssa. Aiemmin en ole siskon kanssa kahdestaan reissannut, jos pikaista Uppsalan-visiittiä ei lasketa. Katsotaan kauanko menee, että toiselta palaa pinna... Pikkusisko kun nyt on enemmän shoppailu- ja rantalomatyyppiä, kun allekirjoittanut puolestaan tykkää koluta kaikki pikkukujat ja museot läpi.

Nyt otetaankin vastaan kaikki matkavinkit ! Jotain ehdottomia must see & must do -juttuja ?

Melkein valmis VTK


Torstaina koitti se onnenpäivä, kun tämä syyskuusta asti kandiaan itku kurkussa väkisin väkertänyt valtiotieteiden ylioppilas pudotti valmiin kandinsa valtio-opin laitoksen postilaatikkoon. Siinä innostuksessa unohtuivat kandinpalautustanssitkin, varsinkin kun ulkona paistoi aurinko ja mielessä kummitteli kandiskumppa. Mukaani olin saanut onnekseni H:n, joka tuki minua kandiprojektini aikana niin myötä- kuin vastamäessäkin. Kandi on ollut mulle suunnaton Via Dolorosa, joka nyt onnekseni päättyi. Aikataulussa vielä !


Ihana aurinko paistoi aamun ajan, joten suuntasimmekin hetkeksi nauttimaan siitä Senaatintorille. Jalkaani olin vetäissyt varpaidentappajanilkkurit. Edellisen kerran käytin niitä kun reissasimme viikonlopun viettoon Tallinnaan H:n kanssa viime syksynä, jonka jälkeen hautasin ne kenkäkaapin syvimpään nurkkaan. Nyt muistin taas miksi.



Kuvaajan käskystä kävelin kasuaalisti. Kuvaussessioiden jälkeen tosin alkoi raivokas mietintä, mistä saa skumppaa torstaina kello 11 aamulla. Kierrettyämme Stockan shampanjabaarin (se oli kiinni) ja La Torrefazionen hyvän kahvin toivossa (jäätävä jono), löysimme itsemme lopulta Fazerilta. Olimme jo luopuneet skumppatoiveista, mutta Fazer yllätti. Skumppa oli halvempaa kuin latte, joten saatiin ne kandiskumpatkin sitten siinä juotua !


Niin, miksi sitten melkein valmis VTK? Tältä tytöltähän puuttuu tutkinnosta vielä kolme tedaria ja kaksi sivuainetenttiä. Mutta kesäkuussa valmistumiseen on vielä mahdollisuus, hyvinkin potentiaalinen sellainen !

Kauniita naisia

Toissaviikonloppuna vietettiin ainejärjestöni 54. vuosijuhlaa. G18 tarjosi upeat puitteet juhlalle ja vaikka aikataulu juhlissa kusi totaalisen pahasti, oli meidän seurueella silti hauskaa. Kerrankin päästiin tanssahtelemaan, draamalta ei vältytty ja puheet naiselle ja miehelle olivat suht hauskoja. Juhlapuhujan puhe sen sijaan oli sitä taattua kuraa. Ruoka oli hyvää ja kerrankin oli maidottomuudesta hyötyä. V:n katkera ilme kun sain isomman kakkupalan: priceless.


Vaikka ilta päättyikin osaltani lyhyeen, olivat bileet silti taattua VOO-kamaa. Toisaalta eiväthän ne olisi vujut eikä mitkään, jos joku ei joisi itseään oksennuskuntoon ja sitä ei jouduttaisi raahaamaan taksiin ja kotiin heti edustusosion jälkeen. Onnekseni se en ollut minä.